30.8.2016

Aina vain mustemmaksi menee


Aina vain mustemmaksi menee satoni. 
Siinä, missä viime vuonna ehdin kerätä karhunvatukkasadon 
vasta syyskuun loppupuolella (kun plantaasi siirtyi omistukseemme), 
kypsyvät tietysti karhunvatukatkin samaan syssyyn nyt kaiken muun kanssa. 
Oikein pattiin ottaa, kun ei pysty keskittymään mihinkään kunnolla. 

Kiire alkoi olla näitäkin poimia, sillä en osannut käydä tsekkaamassa kypsymisastetta ajoissa. Jotenkin oletin, että niiden vuoro tosiaankin olisi vasta syys-lokakuussa. 


No, niin kuin kuvista näkyy, nämä ovat siinä mielessä "armollisia", että väristä pystyy näppärästi päättelemään kypsyysasteen ja satokin kypsyy vähän kerrallaan. Noin niinkuin 2 litraa kerrallaan. 


Sellainen totuus näissä on, että ovat ehkä parhaimpia suoraan puskasta syöden. 
Sillä lailla kaksin käsin ja massukka pömpöllään. 

Pakastus ei oikein kannata (vetistyvät) ja makeuskin häviää nopeasti jääkaappisäilytyksessä. 
Keittiön pöydälle en niitä kärpäsille jätä!

Osan söin puuron joukossa ja osasta keitin
.... taivaallista hilloa










2 kommenttia:

  1. Ja toimivat vallan maistuvasti suklaan ja keksipohjan kanssa - oih... vesi herahti taas kielelle :-)! Kiitos vielä kerran!

    VastaaPoista
  2. No juuh, täytyy myöntää, että itsekin yllätyin. Kiitos kuules itsellenne vaan!

    VastaaPoista

Olet löytänyt Villa Siniselle, ihanaa!
Jätä ihmeessä viestiä 😊