15.2.2018

Ystävänpäivän jälkeinen kylvöstartti




Helmikuu saatu yli puolen välin.
Nyt annan itselleni luvan ensimmäisiin kylvöksiin. 

Vuoden 2018 kylvökirja
on hempeän vaaleanpunainen Moleskinen ruutuvihko, 
jonka älysin jo tässä vaiheessa muovittaa.


Pääasia, että muistan kirjata tekemiseni ylös, 
sillä pää on tunnetusti hatara ja muisti mahdoton. 

Pallerolaukka  
(Allium sphaerocephalon)
sai startissa kärkipaikan. 
Ihan uusi tuttavuus.
Teki mieleni koittaa jääkaappikylmäkäsittelyä. 
Kylvin jl-laatikkoon kylvömultaan ja sirottelin vermikuliittia päälle. 
Sitten rei'itetty kelmu päälle ja jääkaappiin kuukaudeksi. 
Niin neuvoivat asiantuntijat. Tuonne parvekkeelle kun ei
todellakaan vielä voi mitään laittaa jäätymään. 

Syyssipuleista olisi varmasti ollut huomattavasti 
helpompi aloittaa tämä perenna, mutta kun syksyllä en 
sitten jaksanutkaan kaivaa ainuttakaan sipulia maahan. 
Pönttö!



Tästä tämä lähtee.
Siemenet on selvitetty ja 
suurpiirteinen (kuukausitason) 
kylvösuunnitelma tehty. 


12.2.2018

Flash Back 17: Tähtiputki


Tähtiputki - Astrantia

ansaitsee hieman lähemmän tarkastelun, 
sillä sitä ei pystytty 2016 tunnistamaan.
KOSKA SE EI KUKKINUT!

2017 tilanne korjaantui ja wanhan omenapuun
 alla viihtyi pitkään kauniisti kukkiva perinneperenna.


Kekkilän sivuilta sain mm. seuraavanlaista tietoutta:
"Tähtiputket ovat reheviä perinneperennoja. 
Suomessa kasvatetaan yleisimmin isotähti-, alppitähti- 
ja punatähtiputken lajikkeita. 
Tähtiputket kukkivat heinä-elokuussa tähtimäisillä, 
valkoisilla, vaaleanpunaisilla tai purppuranpunaisilla kukinnoilla.

Tähtiputkien sormiliuskaiset, kiiltävät lehdet nousevat maasta 
jo varhain keväällä. Perennat kasvavat nopeasti 50-80 cm korkeiksi,
 pystykasvuisiksi kasvustoiksi. Ne kukkivat heinä-elokuussa 
pallomaisin sarjakukinnoin. Kukinta-aika on pitkä. 

Pyöreiden kukintojen alla olevien teräväkärkisten 
suojuslehtien väri voi poiketa kukkien väristä.
Tähtiputket sopivat ryhmäperennaistutuksiin, 
luonnonmukaisiin puutarhoihin, metsä- ja perhospuutarhoihin. 
Tähtiputkista isotähtiputki talvehtii Suomessa parhaiten, 
mutta muutkin lajit ovat kestäviä.

Tähtiputket viihtyvät aurinkoisella ja puolivarjoisalla kasvupaikalla. 
Paahdetta ne eivät kestä. Kasvualustan tulee olla tuore tai kostea, kalkittu, 
runsasmultainen ja -ravinteinen ja savipitoinen. 
Maaperän tulee olla läpäisevä, sillä kasvi on arka talvimärkyydelle.

Tähtiputket ovat helppohoitoisia. Keväisin tähtiputket kalkitaan 
Puutarhakalkilla ja lannoitetaan Kevätlannoitteella 
(no, ei tullutlannoitettua, kalkkia taisin huiskia). 
Juurakoiden väliin levitetään kerros Katemultaa 
puutarhanhoitoon (jaah?).

Tähtiputket leviävät kohtalaisen nopeasti rönsyistä ja siemenistä, 
joten kukkavarret katkaistaan kukinnan jälkeen, 
jos kasvin ei haluta leviävän (antaa levitä vaan; ainakin omenapuun alla). 
Tähtiputkea voi lisätä myös jakamalla taimet kukinnan jälkeen."




Tähtiputket tosiaan kukkivat aika pitkään. 
Hiukan ehkä huomaamaton tämä laji kuitenkin on. 
Sen ohi kävelee aika helposti. 


Omenapuun alla levittyvää varjoyrttiä raakasin melko kovallakin kädellä. Se on kyllä kauniisti ainavihanta, mutta jotenkin näkisin tässä kohtaa kivan paikan mittumaalle. 
Kaksi minttua  paikalla viihtyikin, kunne tuli "joku", joka söi ne.

Tämä "joku"


Tilanne oli jo toivoton, kun huomasin invaasion, joten 2017 etanat voittivat minttutaiston. 

Eivät ne mintut toki kuolleet!
Ne yrittivät lehtiä vielä vuoden viimeisenä päivänäkin


Sitkeä laji. 
Jos ei halua mintun leviävän,
on todellakin syytä viljellä sitä
ruukussa.










5.2.2018

Flash Back 17: Unikot

Unikko on yksi lempikukistani. 
Keväällä 2016 revin niitä rikkaruohoina portinpielestä.
Taimialut näyttävät mielestäni erehdyttävästi piikikkäiltä mitälieohdakkeilta.

Viisastuneena 2017 en enää repinyt, joten tulos näytti tältä: 


 Pari tosi isoa unikkoa kukki juhannuksen tienoilla (kuvat otettu 23.6.)
Väri ei ihan mieleeni....

2016 ei puutarhan pioniperennoista kukkinut juuri mikään. 
Mutta 2017 mökin itäsivulla iloitsivat siperian unikot olostaan. 




Keltainen ja oranssi virkistivät mielestäni oivasti sinistä seinää. 


Jokunen yksilö pilkahti kukkamaahankin päivänkakkaran seuraksi


Yksivuotisia unikkoja kylvin uuteen kolmiopenkkiin 
(kts edellinen postaus mansikkamaasta)

Ihan kukkamerta en saanut aikaiseksi, 
mutta uskomattoman kauniita yksilöitä näistä kehkeytyi. 
Lajikeet ovat Exotic Gardenin Silkkiunikot
Papavera Rhoeas Mother Pearl ja Dawn Chorus








Näistä en saa tarpeekseni. Niin herkkiä ja silkkipaperin ohkaisia.
Otin siemeniä talteen. Toivottavasti onnistuu kylvöt tulevanakin keväänä.








1.2.2018

2017 kirja


No johan on lumimyräkkä!
Onnellinen olen minä, jolla on tänään kotoilupäivä.
Onnellinen myös siksi, että UPS kävi rimpauttamassa ovikelloa
 (sehän tulee ilman ennakkovaroitusta, joten työssä käyvät joutuvat
 sitten metsästelemään tilattuja pakettejaan pitkin pk-seutua 😡)

Sain viimein aikaiseksi järjestellä 2017 kuvat kirjan muotoon. 
Sehän käy näppärästi macillä, kunhan vain... saa aikaiseksi.
Tiistai-iltapäivällä tilaukseni ”taivaan tuuliin” lähetin 
ja tänään, torstaina kirja tuotiin. 
Ihan käsittämätön toimitusnopeus! 



Kuva ei ole paras mahdollinen, mutta halusin samaan otokseen
sekä kirjan että tunnelmaa lumimyräkästä.
Huvikumpu on Villa Sinisen lempinimi. 
Koska kaikki on vinksin vonksin.
Tai ainakin heikun keikun.

Tein kirjasta tarkoituksella taas tekstittömän, 
sillä aion lisätä muistiinpanot sun muut jälkikäteen käsin.


Projekti siis jatkuu vielä, mutta voiton puolella ollaan. 

Ja miten ihanaa tätä onkaan selata 💕


Niin elävästi tulee viime kesä mieleen. 
Ja aika kultaa muistot. 
Kuvissahan näkyy monta aurinkoista päivää.



Mutta edelleenkään en lakkaa ihmettelemästä kasvun voimaa.
Juuri siksi on e-rit-täin hyödyllistä ottaa kuvia pitkin kesää.


Nyt keitän kupin kuumaa ja alan lisäillä merkintöjä.
Kevään kaipuu ja puutarhakuume 
ON KOVA
❄️❄️❄️