12.2.2018

Flash Back 17: Tähtiputki


Tähtiputki - Astrantia

ansaitsee hieman lähemmän tarkastelun, 
sillä sitä ei pystytty 2016 tunnistamaan.
KOSKA SE EI KUKKINUT!

2017 tilanne korjaantui ja wanhan omenapuun
 alla viihtyi pitkään kauniisti kukkiva perinneperenna.


Kekkilän sivuilta sain mm. seuraavanlaista tietoutta:
"Tähtiputket ovat reheviä perinneperennoja. 
Suomessa kasvatetaan yleisimmin isotähti-, alppitähti- 
ja punatähtiputken lajikkeita. 
Tähtiputket kukkivat heinä-elokuussa tähtimäisillä, 
valkoisilla, vaaleanpunaisilla tai purppuranpunaisilla kukinnoilla.

Tähtiputkien sormiliuskaiset, kiiltävät lehdet nousevat maasta 
jo varhain keväällä. Perennat kasvavat nopeasti 50-80 cm korkeiksi,
 pystykasvuisiksi kasvustoiksi. Ne kukkivat heinä-elokuussa 
pallomaisin sarjakukinnoin. Kukinta-aika on pitkä. 

Pyöreiden kukintojen alla olevien teräväkärkisten 
suojuslehtien väri voi poiketa kukkien väristä.
Tähtiputket sopivat ryhmäperennaistutuksiin, 
luonnonmukaisiin puutarhoihin, metsä- ja perhospuutarhoihin. 
Tähtiputkista isotähtiputki talvehtii Suomessa parhaiten, 
mutta muutkin lajit ovat kestäviä.

Tähtiputket viihtyvät aurinkoisella ja puolivarjoisalla kasvupaikalla. 
Paahdetta ne eivät kestä. Kasvualustan tulee olla tuore tai kostea, kalkittu, 
runsasmultainen ja -ravinteinen ja savipitoinen. 
Maaperän tulee olla läpäisevä, sillä kasvi on arka talvimärkyydelle.

Tähtiputket ovat helppohoitoisia. Keväisin tähtiputket kalkitaan 
Puutarhakalkilla ja lannoitetaan Kevätlannoitteella 
(no, ei tullutlannoitettua, kalkkia taisin huiskia). 
Juurakoiden väliin levitetään kerros Katemultaa 
puutarhanhoitoon (jaah?).

Tähtiputket leviävät kohtalaisen nopeasti rönsyistä ja siemenistä, 
joten kukkavarret katkaistaan kukinnan jälkeen, 
jos kasvin ei haluta leviävän (antaa levitä vaan; ainakin omenapuun alla). 
Tähtiputkea voi lisätä myös jakamalla taimet kukinnan jälkeen."




Tähtiputket tosiaan kukkivat aika pitkään. 
Hiukan ehkä huomaamaton tämä laji kuitenkin on. 
Sen ohi kävelee aika helposti. 


Omenapuun alla levittyvää varjoyrttiä raakasin melko kovallakin kädellä. Se on kyllä kauniisti ainavihanta, mutta jotenkin näkisin tässä kohtaa kivan paikan mittumaalle. 
Kaksi minttua  paikalla viihtyikin, kunne tuli "joku", joka söi ne.

Tämä "joku"


Tilanne oli jo toivoton, kun huomasin invaasion, joten 2017 etanat voittivat minttutaiston. 

Eivät ne mintut toki kuolleet!
Ne yrittivät lehtiä vielä vuoden viimeisenä päivänäkin


Sitkeä laji. 
Jos ei halua mintun leviävän,
on todellakin syytä viljellä sitä
ruukussa.










Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Olet löytänyt Villa Siniselle, ihanaa!
Jätä ihmeessä viestiä 😊