Toukokuu olikin sitten ihan outo.
Tunnelma oli päivästä toiseen täysin heinäkuinen.
Siis heinäkuu jossain Välimerellä, sanoisin.
Yhtään minkään kukinnan perässä ei tahtonut pysyä.
Kaikkialla pukkaa kasvia ja nuppua.
Ns. kevät- ja jopa alkukesäkukkijat alkavat olla
tätä kirjoittaessa jo kukkineet.
 |
| Vaaleanpunainen kielo on eräs plänttimme harvinaisuuksista. Sekin "meni jo". |
Ja kuten kerrottu, päivällä uurastivat hikistä hommaansa remppapojat
ja minä pääsin iltaisin lähinnä kastelemaan pintamultia.
Viikonloput toki menivät perspystyssä rikkaruohoja riipien.
Nyt alkaa patioproggis olla valmis.
Ansari on pystyssä. Eilen asentuivat automaattiavaajat
ja kipsaisin IKEAsta ostamassa varjostusverhot.
50 asteinen kasvihuone kun ei ole kenenkään etu.
Tässä nyt kuitenkin pieni tunnelmatiiseri viime sunnuntailta.
Vähänkö oli kuuma päivä?
Toista se on tänään, kun tuuli vie tukan päästä
ja tunkeutuu kylmänä selkärankaan asti.
Voi kasvipolojani!
Piti ensin olla ostamatta tänä vuonna Mårbackoja.
Mutta en saanut olluksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olet löytänyt Villa Siniselle, ihanaa!
Jätä ihmeessä viestiä 😊